Liikunnasta potkua itsetunnolle

Tutkaillaan hieman liikunnan vaikutusta itsetuntoon. Säännöllisellä liikunnalla on monia itsetuntoa vahvistavia yhteyksiä ihmiseen. Tekstin tarkoitus on löytää uusia kerroksia motivaatioon liikkua ja osoittaa liikunnan hyötyjä psyykkiseen terveyteen. Katsotaanpas tärkeimpiä elementtejä aiheesta:

Miten säännöllinen liikunta voi vahvistaa itsetuntoa?

Moni liikuntamuoto vaatii ponnistelua ja yrittämistä. Tällöin liikunta on yhteydessä sisäisen voimamme käyttöön ja kehittymiseen - ja se edistää kykyämme kohdata haasteita. Se ei ole vain kehon harjoittamista, vaan myös mielen valmentamista. Kun liikumme, emme vain vahvista lihaksiamme, vaan myös itsetuntoamme.

Itsetunto rakentuu monista palikoista: itsearvostuksesta, kyvystä selviytyä vastoinkäymisistä ja uskosta omiin kykyihin. Säännöllinen liikunta on yksi tapa vahvistaa näitä palikoita. Se opettaa meitä asettamaan tavoitteita, työskentelemään niiden eteen ja juhlimaan onnistumisiamme. Jokainen toteutettu treeni, oli se sitten juoksulenkki, höntsäpelailu, kuntosalitreeni tai joogahetki, on voitto – pieni todiste siitä, että pystymme, voimme ja olemme arvokkaita. Tämä todiste on tärkeä ennen kaikkea itselle, jotta jaksaa jatkaa eteenpäin ja että liikunnasta tulisi vähitellen osa elämää.

Liikunnan myötä kehomme muuttuu, mutta niin myös mielikuvamme itsestämme. Kun joskus näemme peilistä edes pienen positiivisen muutoksen, se ei ole vain fyysinen – se on myös henkinen. Se on näkyvä merkki siitä, että olemme tehneet työtä itsemme eteen. Tämä työ ei ole pelkästään hikistä puurtamista ja jyystämistä, vaan se on myös itsensä rakastamista ja kunnioittamista. Liikunnan tarkoitus ei siis ole latistaa tai painaa itseään syvemmälle maahan - silloin jotain menee väärin. Itsensä tai kehonkuvansa inhoamiseen perustuva motivaatio liikkua ei kestä pitkälle.

Joka tapauksessa liikunnan vaikutus itsetuntoon ei ole vain peilikuvassa. Se on myös siinä, miten kohtaamme maailman. Kun tunnemme olevamme fyysisesti vahvoja, olemme myös henkisesti vahvempia. Sohvan pohjalta tämä yhteys ei kehity. Tätä yhteyttä huomataan etenkin kuntosaliharjoittelijoilla, mutta myös monessa muussa liikuntamuodossa. Kohtaamme haasteet pää pystyssä ja uskallamme ottaa riskejä. Liikunta antaa meille rohkeutta olla oma itsensä, sillä se opettaa meitä arvostamaan sitä, mitä olemme ja mitä voimme saavuttaa. Ilman liikunnan aloittamista ei voi tietää, mihin kaikkeen sitä pystyykään ja minkälaista täyttymystä se elämään lopulta tuottaakaan.

Säännöllinen liikunta myös parantaa mielialaa ja vähentää stressiä, mikä puolestaan vahvistaa itsetuntoa. Kun mieli on kirkas ja keho tuntuu hyvältä, on helpompi uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka ovat kuin luonnon omia mielialalääkkeitä. Ne auttavat meitä tuntemaan olomme onnellisemmaksi ja tyytyväisemmäksi – ja kun olemme onnellisia, itsetuntomme kukoistaa. Välihuomautuksena täytyy toki muistaa, että itsetunnon kohoaminen ei käy hetkessä, vaan pykälä kerrallaan!

Lopulta liikunta itsessään on matka itsetuntemukseen. Se on prosessi, jossa opimme tunnistamaan ja hyväksymään sekä vahvuutemme että heikkoutemme. Se on reitti, joka vie meidät kohti parempaa itseämme – ei vain fyysisesti, vaan myös henkisesti. Joten, kun pohdimme liikunnan vaikutusta itsetuntoon, emme voi ohittaa sen merkitystä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Se ei ole vain keino saada lihaksia kehitettyä tai parantaa kuntoa – se on keino rakentaa vahvempi minä, sekä sisältä että ulkoa.

Tämän hieman jopa runollisen "oodin liikunnalle" ja liikunnan itsetuntovaikutusten hehkutusten myötä toivotan kovasti tsemppiä liikunnan aloittamiseen. Takaan, että olo itsensä sisällä kohenee!